Vaaleanpunainen ankeuttaja

//Jatkaa vanhempien tekstieni sarjaa.

Ikäraja: K-11 (varmuuden vuoksi)
Disclaimer: En omista Pottereita, Sry, guys.

Genre: Huumoriyritelmä, Drama
Hahmot: Dolores Pimento, McGarmiwa, Severus Kalkaros,
Yhteenveto: Pimennolla on taas loistavia ideoita...

A/N: Törmäsin joskus tällaiseen sitaattiin ja kirjoitin sen ylös: ”Minua on aina ihmettänyt, että kuinka nuo kukkahattutädit ovat niin hyvin perillä kaikesta, jota he vastustavat.” ja löysin sen vihostani vähän aikaa sitten. No, päätin, että haluan (yrittää) kirjoittaa kukkahattutädeistä. Pyydän syvästi anteeksi, jos teksti loukkaa jotakuta.


Vaaleanpunainen ankeuttaja


”Seksivalistusta oppilaille?! Oletko aivan järjiltäsi, Minerva?” Tylypahkan uusimman rehtorin kiljahdus vavisutti seinällä roikkuvia maalauksia, jotka kuuntelivat puoliksi kiinnostuneina, puoliksi tympääntyneinä.

”Arvon rehtori, Poppy on ilmoittanut, että hänen luokseen on tullut tänä vuonna monia oppilaita, jotka ovat olleet raskaana tietämättään. Eikö olisi parempi kertoa heille-”

”Kertoa heille? Mokoma humpuuki pitäisi kieltää uudella asetuksella… Niin tietysti!” Pimennon silmät kiiluivat vaarallisesti ja hujauksessa hän oli kumartunut laatikostojensa puoleen. Vain pinkin villatakin peittämä selkä näkyi papereiden takaa.

”Missäs numerossa me olimmekaan… Aivan, asetus 359, oppilaat eivät saa olla… intiimeissä? Ei, mitään viitteitä mokomaan paheeseen ei saa olla…” rehtori mutisi tohkeissaan löydettyään oikean paperin. Hän mutisi vaimeasti jotain, luultavasti pohti sopivaa sanamuotoa.

Minerva huokaisi mutta päätti olla sanomatta mitään. Tällä kertaa.


**

Kalkaros sulki työhuoneensa oven huolellisesti ja istahti raskaasti huokaisten tuolilleen. Hän avasi toiseksi alimman laatikkonsa ja kaivoi esille pienen pullon, joka oli täynnä kullanruskeaa nestettä. Se oli Odgenin parasta Tuliviskiä, täysin avaamaton pullo, joka kiusoitteli miehen mielen perukoilla muistutellen olemassaolostaan.

Hän avasi pullon ja kaatoi itselleen lasillisen erinomaista juomaa, kun ovi aukeni ja lyhyt pinkki välähdys tuli sisään. Kesti hetken aikaa, että vaaleanpunaisuus asettui muotoonsa. Se oli koulun uusi rehtori, Dolores Pimento.

”Severus, tarvitsen kipeästi – juotko sinä alkoholia?!” Nainen kirkaisi loppulauseen niin, että sienillä kiertävien hyllyjen lasipurkit tärisivät. Kalkaros katsoi lasiinsa ja sitten rehtoriin.

”En, tämä on hienointa Odgenin Tuliviskiä, rehtori. Olisi loukkaus kutsua sitä alkoholiksi”, Kalkaros vastasi tyynesti.

”Nuori mies, tiedätkö kuinka vaarallista tuliviski on?”

”Tuliviski, ei tuliviski, rehtori”, Kalkaros korjasi kärsivällisesti ja valmistautui kuuntelemaan turhan saarnan alkoholin ”vaaroista”. Tietenkin hän tiesi, mitä alkoholi on, hän oli liemimestari ja kykeni valmistamaan erinomaisia väkeviä juomia vähäisistä aineksista.

”Täh?” Pimento kysyi käyttäen maagista äänensävyä, joka kertoi, etteivät he puhuneet samaa kieltä.

”Tuliviskiä isolla T-kirjaimella”, Kalkaros selitti kärsivällisesti. Eivätkö ihmiset enää kuulleet eroa isojen ja pienten kirjainten välillä?

”Severus, sinä puhut aivan sekavia. Minun on parasta takavarikoida tuo pullo ennen kuin tapahtuu jotain pahaa”, Pimento kimitti ja taikoi hienon viskin pois ennen kuin köpötti ulos liemimestarin huoneesta mutisten alkoholin vaaroista itsekseen.


**

Pimento katsoi halveksivasti seinälle kirjoitettua "Ministeriö on täynnä tyhjäpäisiä urpoja, jotka eivät erota basiliskia fletkumadosta!" viestiä. Se ei ollut ensimmäinen samaan tapaan kirjoitettu mielipide, mutta se oli pidin tähänastisista. Aiemmat olivat pilkanneet Corneliusta tai Pimentoa itseään.

"Argus, etkö sinä saa oppilaita kuriin?" rehtori kysyi vihaisesti loitsiessaan puolihuolimattomasti loitsun, jonka olisi pitänyt pyyhkiä sanat pois. Mitään ei kuitenkaan tapahtunut, ja Pimento tuhahti. Ilkityön tekijä oli selvästi käyttänyt jotain loitsua, joka esti taian kumoamisen.

"Mutta rehtori, niitä hirviöitä on aivan liikaa ja Riesukin tuntuu liittoutuneen niiden kanssa", vahtimestari valitti. Jälkimmäinen ei tarkkaan ottaen ollut totuus, mutta tarpeeksi lähellä. Koska Riesu aiheutti harmia, sen täytyi olla liitossa oppilaiden kanssa.

"Höpön höpön, oppilaita täytyy vain osata käsitellä oikein. Uusi asetus, joka kieltää seinien tuhrimisen, ratkaisee kaikki ongelmat", rehtori sanoi mulkaisten viimeisen kerran seinäkirjoitusta. "Ja pyyhi tuo kammotus, vai täytyykö minun tehdä sekin itse?"

"Kyllä rehtori, tarkoitan, että ei rehtori, minä siivoan sen", Voro vastasi happamasti naisen vaaleanpunaisen villatakin verhoamalle selälle tämän kävellessä jo pois päin kiroten samalla kaikkea tottelemattomista oppilaista ja epäpätevästä henkilökunnasta.

Voro, sen sijaan, tiesi pysyä vaiti.


***

Fin